Osallistuimme pienellä tiimillä ATK-päiville ja tässä tärkeimmät nostot. Tekoäly oli vähemmän yllättäen kaikkialla. Todellinen keskustelu koski kuitenkin enemmän tiedon laatua, yhteentoimivuutta ja operatiivisia kyvykkyyksiä. Sote näyttää siirtyvän vaiheeseen, jossa data ja sen rakenteinen tallentaminen, analytiikka, jatkuvuus ja tekoäly muodostavat yhden operatiivisen kokonaisuuden.
Rakenteinen tieto on soten kriittistä infraa
Rakenteinen kirjaaminen nousi useissa puheenvuoroissa koko soten tiedolla johtamisen perustaksi. Erilaisia automatisoituja tiedon rakenteisia tallentamisia esiteltiin runsaasti ja tuohan on nimenomaan se suunta, johon haluamme mennä. Tiedon tallentamisella kirjaamisoppaiden mukaan vaikutetaan niin rahoitukseen, laatuun, vertailtavuuteen kuin mahdollisuuksiin hyödyntää dataa AI:lla. Tuntuikin puheenvuoroja kuunneltuani siltä, ettei ongelma ole enää tiedon puute, vaan sen hyödynnettävyys. Puhetta oli toki myös segmentoinnista, asiakasymmärryksestä ja vaikuttavuudesta, mutta näissä tuntuu työ olevan vielä kovasti kesken.
Tekoälyn käyttöönotto ei ole teknologiahanke
Tästä puhuivat useat puhujat. AI:n esteenä ei enää ole teknologia tai mallien saatavuus. Pullonkaulat löytyvät datan laadusta, toimintamalleista, johtamisesta ja käyttötapauksien kypsyydestä. Organisaatioiden suurin haaste näyttää olevan muutosjohtaminen ja tekoälyn liittäminen osaksi arjen toimintamalleja ja päätöksentekoa. Suurin muutos ei ole tekninen vaan toimintakulttuurinen. Suurin arvo syntyy siellä, missä organisaatio ymmärtää asiakkaidensa, palveluidensa ja toimintansa rakenteen riittävän hyvin.
Kyvykkyys ratkaisee enemmän kuin yksittäiset järjestelmät
ATK-päivillä puhuttiin vähemmän järjestelmistä ja enemmän toimintakyvystä, ennakoinnista, tilannekuvasta, priorisoinnista ja päätöksenteosta. Kyberuhkia käsiteltiin ensimmäistä kertaa aidosti operatiivisen jatkuvuuden näkökulmasta. Organisaation toimintakyky syntyy yhä enemmän siitä, kuinka nopeasti se kykenee muodostamaan oikean tilannekuvan ja kohdentamaan toimintansa oikein. Tämä korostaa entisestään segmentointiin, kohdentamisen, vaikuttavuuden ja viestinnän merkitystä.
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
Pelkkä tiedon harmonisointi ei enää riitä. Organisaatiot tarvitsevat kykyä tulkita ja priorisoida, jotta voivat lisätä asiakasymmärrystään, ennakoida asioita ja tuottaa järkeviä vaikuttavuusmittareita. Nämä mahdollistavat kyvyn tunnistaa käyttäjä- ja asiakasryhmiä sekä kyvyn kohdentaa heille oikeita palveluita ja oikea-aikaista viestintää. Arvo syntyy vasta silloin, kun tieto ohjaa palveluita, resursointia ja viestintää oikeaan suuntaan. Näillä alueilla autamme mielellämme omien palveluidemme ja osaamisemme puitteissa.
Seuraava vaihe on älykäs ohjautuvuus
Sote on vihdoin siirtymässä vaiheeseen, jossa tieto ei ole enää vain raportointia varten, vaan operatiivisen johtamisen ja ennakoinnin väline. Organisaatioiden kyvykkyys rakentuu datan laadusta, yhteisestä tilannekuvasta, ennakoivasta johtamisesta ja kyvystä ymmärtää erilaisia asiakas- ja palvelutarpeita. Keskustelemme mielellämme, miten organisaatiot voivat hyödyntää asiakasymmärrystä, segmentointia ja tiedolla johtamista tässä muutoksessa.
