Keitä Olemme
Lawder on edelläkävijä datatalouden sääntelyn monimutkaisessa maailmassa. Tarjoamme asiantuntevaa opastusta, jotta organisaatiot voivat ottaa tuottavuusloikan hyödyntämällä dataa paremmin ja tehokkaammin sekä toimimalla regulaatioiden vaatimalla tavalla.
Missiomme on yksinkertainen: mahdollistaa yrityksille sääntelyvaatimusten noudattaminen, edistää innovaatioita ja rakentaa luottamusta maailmassa, jossa data on talouden elinehto. Osaava lakien ja sääntelyn asiantuntijatiimimme yhdistää juridisen osaamisen tiedonhallinnan, tietoturvan ja datan hyödyntämisen asiantuntemukseen.
Tarjoamme kokonaisvaltaisia ratkaisuja datatalouden sääntelyn haasteisiin.
Tietotekniikan nousu
Tietokoneiden ja tietojenkäsittelyn yleistyminen herätti huolta yksityisyyden suojasta. Ensimmäiset lait: 1970: Saksan Hessenin osavaltio sääti ensimmäisen tietosuojalain. 1973: Ruotsi sääti maailman ensimmäisen kansallisen tietosuojalain. 1978: Ranskan tietosuojalaki (Loi Informatique et Libertés) astui voimaan.
OECD:n suositukset ja kansainvälinen harmonisointi
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) julkaisi tietosuojaperiaatteet, jotka tarjosivat puitteet tietosuojalainsäädännölle. Näitä ovat mm. tietojen minimointi, käyttötarkoitussidonnaisuus ja tietojen säilyttämisen rajoitukset. Euroopan neuvosto hyväksyi vuonna 1981 Convention 108 -sopimuksen, joka oli maailman ensimmäinen oikeudellisesti sitova asiakirja tietosuojasta.
Euroopan unionin tietosuojadirektiivi
EU:n jäsenvaltioiden tuli sovittaa kansallinen lainsäädäntönsä direktiivin vaatimuksiin. Tavoitteena oli turvata henkilötietojen vapaa liikkuvuus EU:n sisällä ja varmistaa yksityisyyden suoja. Internetin nousu: Verkon yleistyminen loi uusia haasteita tietosuojalle ja datan hallinnalle.
Digitalisaation kiihtyminen ja uudet uhat
Yksityisyyden haasteet: Sosiaalinen media ja pilvipalvelut nostivat esiin datan massiivisen keräämisen ja jakamisen kysymykset. Safe Harbor -järjestely (2000): EU ja Yhdysvallat sopivat datan siirron säännöistä, mutta se mitätöitiin myöhemmin (2015) Schrems-tapauksen seurauksena.
GDPR ja maailmanlaajuinen vaikutus
EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) (2016/2018): Korvasi tietosuojadirektiivin ja yhtenäisti tietosuojalainsäädännön EU:ssa. Keskeisiä teemoja: o Läpinäkyvyys ja rekisteröityjen oikeudet. o Sanktiot tietosuojarikkomuksista. o Tietojen siirto EU:n ulkopuolelle. Kansainvälinen leviäminen: GDPR:n vaikutuksesta monet maat ja osavaltiot, kuten Brasilia (LGPD, 2020) ja Kalifornia (CCPA, 2020), ottivat käyttöön omia moderneja tietosuojalakejaan.
Datasääntelyn laajeneminen
Tekoäly- ja digitaalimarkkinoiden sääntely: o EU:n tekoälyasetus (AI Act) kehitteillä. o Digitaalisten palvelujen ja markkinoiden säädökset (Digital Services Act, Digital Markets Act, 2022). Data Act ja datatalous: EU pyrkii avaamaan datan saatavuutta ja sääntelemään sen jakamista yritysten välillä. Geopoliittiset näkökohdat: Datasuvereniteetti ja datan hallinta (esim. Kiinan tiukka datavalvonta ja Yhdysvaltojen pilvipalvelulait).
Mitä datatalous tarkoittaa ja miksi se on tärkeää organisaatioille?
Datatalous on taloudellista toimintaa, jossa data on keskeinen resurssi innovaatioiden ja liiketoimintastrategioiden kehittämisessä.
Organisaatiot, jotka kykenevät hyödyntämään dataansa tehokkaasti, voivat saavuttaa merkittävän kilpailuedun ja varmistaa liiketoimintansa kestävyyden.
Millaisia uusia työnkuvia ja rooleja organisaatiossa tulisi olla datan hallinnan ja sääntelyn osalta?
Jotta organisaatio voi hyödyntää dataa tehokkaasti ja täyttää sääntelyn vaatimukset, muun muassa seuraavat roolit ovat keskeisiä:
- Data Governance Lead: Johtaa datan strategista hyödyntämistä ja hallintaa organisaatiossa.
- Data Protection Officer (DPO): Valvoo tietosuojasääntelyn noudattamista ja toimii yrityksen tietosuojan asiantuntijana.
- AI Specialist: Kehittää analytiikkaa ja mallinnuksia datan tehokkaaseen hyödyntämiseen liiketoiminnassa. Varmistaa tekoälyn ja datan käytön eettisyyden ja sääntelyn mukaisuuden.
- Kyberturva- ja tietoturva-asiantuntija: Kehittää ja ylläpitää toimintaperiaatteita, jotka takaavat datan ja digiympäristön laadun, turvallisuuden ja saatavuuden.
miksi dataa pitää johtaa?
Jos dataa ei johdeta tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti, organisaatio altistuu monille riskeille, jotka voivat vaikuttaa sen toimintaan, maineeseen ja taloudelliseen tulokseen. Tässä keskeisimmät riskit:
1. Sääntelyrikkomukset ja seuraamukset2. Tietoturvauhat ja tietovuodot
3. Kilpailukyvyn heikkeneminen
4. Huono päätöksenteko
5. Asiakasluottamuksen menetys
6. Tehottomuus ja resurssien tuhlaus
7. Strategisten mahdollisuuksien menettäminen
Johtamalla dataa tehokkaasti voit kääntää nämä riskit kilpailueduksi ja luoda pohjan kestävälle kasvulle. Hyvä datan johtaminen ei ole vain riskienhallintaa – se on strateginen mahdollisuus.
