Kun tekoälyn käyttö on alkanut kasvaa, ensimmäinen kysymys ei yleensä ole se, että “millainen politiikka laaditaan”, vaan “mitä meillä itse asiassa on käytössä”. Ilman kokonaiskuvaa on vaikea päättää, mitä pitää ohjeistaa, mitä pitää kieltää ja mihin kannattaa panostaa.
Nykytilan kartoituksessa selvitämme, mitä tekoälytyökaluja ja -järjestelmiä organisaatiossa käytetään, mihin niitä käytetään ja millaista dataa niissä käsitellään. Mukaan otetaan myös epävirallinen käyttö: tiimien omat kokeilut, selainpohjaiset työkalut ja muut ratkaisut, joita ei välttämättä ole vielä arvioitu hankinnan, tietohallinnon tai juridiikan kautta.
Mitä selvitämme
käytössä olevat tekoälytyökalut, järjestelmät ja käyttötarkoitukset
- mihin liiketoimintaprosesseihin tekoäly liittyy ja kuka käytöstä vastaa
- käsitelläänkö järjestelmissä henkilötietoja, asiakasdataa, liikesalaisuuksia tai muuta arkaluonteista tietoa
- miltä käyttö näyttää EU:n tekoälysäädöksen riskiluokkien näkökulmasta
- mitkä asiat kannattaa korjata heti ja mitkä voidaan aikatauluttaa myöhemmäksi
Mitä asiakas saa
- selkeän inventaarion tunnistetuista tekoälyn käyttötavoista
- johdolle ymmärrettävän kokonaiskuvan keskeisistä riskeistä
- priorisoidun toimenpidelistan esimerkiksi 30, 90 ja 180 päivän näkymällä
- suosituksen siitä, kannattaako seuraavaksi laatia politiikka, arvioida yksittäisiä järjestelmiä vai rakentaa laajempi hallintamalli
Sopii erityisesti
Yrityksille, joissa tekoälyä käytetään jo, mutta kokonaiskuva puuttuu. Kartoitus sopii myös tilanteeseen, jossa johto haluaa ymmärtää, koskevatko EU:n tekoälysäädöksen tai tietosuojan vaatimukset omaa toimintaa ja millä kiireellisyydellä niihin pitää reagoida.