Tekoäly ja audiovisuaalinen ala: tekoälyasetus ja huomioitavat riskit

Toukokuussa 2025 minulla oli ilo puhua Malmössä AV Growth -hankkeen järjestämässä tilaisuudessa tekoälyn riskeistä audiovisuaalisen alan näkökulmasta. AV Growth on kasvuohjelma, joka tukee Suomen, Ruotsin, Viron ja Latvian audiovisuaalisen alan yrityksiä liiketoiminnan kehittämisessä. Hanke on yhteistyö Film Tampereen, Tampereen ammattikorkeakoulun ja ruotsalaisen Yrkesnämnden för Film och TV:n (YNFT) välillä. Tilaisuudessa tarkastelimme ajankohtaista lainsäädäntöä ja käytännön haasteita, joiden avulla alan ammattilaiset voivat kohdata tekoälyn mukanaan tuomat kysymykset tietoisesti ja vastuullisesti. Tässä pintaraapaisu käsittelemistämme asioista:

Tekoälyasetus ja riskiperusteinen määrittely

EU:n uusi tekoälyasetus jakaa kaikki tekoälyjärjestelmät neljään riskiluokkaan:

1. Kestämätön riski: Näihin kuuluvat tekoälyjärjestelmät, jotka vaarantavat perusoikeuksia tai turvallisuutta siinä määrin, että niiden käyttö on kielletty.
   
   
2. Korkea riski: Tähän ryhmään lukeutuvat tekoälyjärjestelmät, joilla on merkittävä vaikutus yksilön oikeuksiin tai turvallisuuteen. Esimerkiksi audiovisuaalisessa tuotannossa korkean riskin tekoälyjärjestelmä voi olla peli, joka kerää pelaajan biometrisiä tietoja tunnistaakseen tämän tunteet ja muokatakseen pelin kulkua niiden perusteella.
   
   
3. Rajoitettu riski: Näissä tekoälyjärjestelmissä riskit yksilöille ovat rajalliset, ja ainoastaan läpinäkyvyys riittää: esimerkiksi pelien NPC-hahmot voivat perustua tekoälyyn, jolloin tästä tulee informoida pelaajia.
   
   
4. Vähäinen riski: Tähän luokkaan kuuluvat esimerkiksi tuotannon jälkikäsittelyssä käytettävät automaattiset väri- ja äänikorjaukset tai videon resoluution optimointi, joiden vaikutus perusoikeuksiin on hyvin vähäinen.
   
   

Tekoälyasetus edellyttää, että jokainen tekoälyjärjestelmä tunnistetaan ja luokitellaan riskitasonsa mukaan. Riskiluokitus määrittää myös sen, mitä toimenpiteitä järjestelmän käyttö edellyttää – mitä korkeampi riski, sitä tiukemmat vaatimukset.

Tekijänoikeudet ja generatiivinen tekoäly

Tekoäly, erityisesti generatiivinen tekoäly, on tuonut mukanaan merkittäviä kysymyksiä tekijänoikeuksista. Kun järjestelmään syötetään luovaa sisältöä – kuten kuvia, videoita, tekstiä tai musiikkia – on tärkeää selvittää, käyttääkö palveluntarjoaja tätä materiaalia mallin jatkokouluttamiseen tai muihin omiin tarkoituksiinsa. Tämä on tärkeää omien tuotosten suojelemiseksi.

On myös syytä tiedostaa, että osa yleisesti käytössä olevista tekoälymalleista on alun perin koulutettu tekijänoikeuksilla suojatulla materiaalilla. Tällöin järjestelmä saattaa tuottaa sisältöä, joka muistuttaa liikaa olemassa olevaa teosta ja voi siten loukata kolmansien oikeuksia. Tämä riski on syytä huomioida, mikäli hyödyntää tekoälyjärjestelmiä kaupalliseen tarkoitukseen.

Tekijänoikeuden näkökulmasta on myös huomionarvoista, että Suomessa oikeus syntyy vain ihmisen luovasta panoksesta. Täysin tekoälyn tuottamat sisällöt eivät siten itsessään nauti tekijänoikeussuojaa. Jos sen sijaan ihminen ohjaa ja muokkaa tekoälyn tuotosta merkittävästi, voi lopputulokseen syntyä suoja.

Tietosuoja ja tekoälyjärjestelmät

EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimukset koskettavat henkilötietojen käsittelyä myös tekoälyjärjestelmissä. Kun järjestelmässä käsitellään henkilötietoja – kuten nimiä, IP-osoitteita tai biometrisia tunnisteita – on huomioitava ainakin seuraavat periaatteet:

• Käsittelyperuste: Henkilötietojen käsittelylle on oltava laillinen peruste, kuten suostumus tai sopimus.
• Datan minimointi: Yksilöistä on kerättävä vain se tieto, joka on välttämätöntä käsittelyn tarkoituksen kannalta.
• Läpinäkyvyys: Käyttäjille on kerrottava selkeästi, mitä tietoa kerätään, mihin sitä käytetään ja kuinka kauan sitä säilytetään.
• Käyttötarkoitus: On oltava selvää, käytetäänkö tietoja ainoastaan palvelun toteuttamiseen vai myös esimerkiksi järjestelmän tai tekoälymallin kehittämiseen.
• Tietojen siirto Euroopan talousalueen ulkopuolelle: Jos henkilötietoja siirretään Euroopan talousalueen ulkopuolelle, on varmistettava, että siirto tapahtuu tietosuoja-asetuksen vaatimusten mukaisesti, esimerkiksi EU:n mallisopimuslausekkein.
  
  

Näin hallitset tekoälyyn liittyviä riskejä

Tekoälyyn liittyvien oikeudellisten ja eettisten riskien hallinta alkaa omien järjestelmien ja prosessien tunnistamisesta.

• Tee järjestelmäkartoitus: Listaa kaikki työkalut ja järjestelmät, joissa tekoälyä käytetään – tuotannosta jälkituotantoon, tekstityksistä markkinointiin.
• Määritä käyttötarkoitukset: Selvitä, mihin tekoälyä käytetään, mitä dataa se käsittelee ja mihin tarkoituksiin.
• Tarkista käyttöehdot: Lue huolellisesti, miten järjestelmään syötettyä aineistoa saa käyttää ja käyttääkö palveluntarjoaja sitä jatkokoulutukseen.
• Arvioi tietosuojariskit: Tarkista, sisältääkö järjestelmään syötetty aineisto henkilötietoja tai muuta suojattavaa dataa.
• Perehdy sääntelyyn: Varmista, että tekoälyn käyttö täyttää sekä tekoälyasetuksen että tietosuoja-asetuksen vaatimukset.
  
  

Lopuksi Tekoälyn käyttöönotto audiovisuaalisella alalla tarjoaa paljon mahdollisuuksia, mutta edellyttää myös vastuullisuutta. Kun tekoälyratkaisut suunnitellaan ja otetaan käyttöön tietoisesti, voidaan samalla edistää luovuutta, innovaatiota – ja oikeudellisesti kestävää toimintaa. Mikäli kaipaat apua tekoälyasetuksen vaatimusten noudattamiseen omassa toiminnassasi, ota rohkeasti yhteyttä Lawderin aulaan – palvelemme arkisin 9-15.